Taas etsittiin vuoden opinnäytettä, nyt vuodelle 2017. Tukea myös väitöskirjoille.

Syyskuun puolivälissä Säätiö lähetti kirjeet alan oppilaitoksiin ja pyysi ehdokkaita Vuoden opinnäytteiksi. Säätiön hallitus valitsi sitten kokouksessaan la 18.11.2017 Helsingissä harkintansa mukaan ehdokkaista  ennätysmäärän: 7 työtä ja 8 tekijää.

”Vuoden opinnäyte” 2017

 Kirjastonhoitajien säätiö sr on jo vuosia jakanut kirjasto- ja informaatioalan oppilaitosten ehdottamien opinnäytetöiden joukosta valituille 1-7 työlle 500 euron stipendin kullekin.

Ehdotuksia tuli syksyllä 2017 runsaasti, ennätysmäärä. (Åbo Akademista yksi, Oulusta 1+3 eli kummastakin koulutuspaikasta ja Turun AMK:sta kolme kappaletta, Tampereen yliopistosta ja Seinäjoen AMK:sta yksi kummastakin.

Säätiön hallitus päätti kokouksessaan 18.11.2017 palkita 500 euron stipendillä seuraavat:

Aino Tapio Turun amk, Kellutuskuvioita Espoon kaupunginkirjastossa : ­valmistelu, käyttöönotto ja ensisukellus kelluvaan kokoelmatyöhön

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/133307/Tapio_Aino.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sanna Vääriskoski-Kaukanen Tampere, ”Asiakkaiden näköinen kokoelma – kelluvan kokoelman käyttöönotto yleisissä kirjastoissa” GRADU-1504180533.pdf (1.537Mt)

Raisa Laitala Oulun amk, Alueellisen ja kulttuurihistoriallisen kuva- ja kartta-aineiston digitointiprosessi. Laitala_Raisa.pdf (534.9Kt)

Juliaana Grahn Seinäjoen amk, E-kirjat Eepos-kirjastoissa : E-kirjojen käyttö ja asiakkaiden tarpeet

 Grahn_Juliaana.pdf (1.884Mt)

Rebecka Asikaisen ja Tapani Häkkisen yhteistyö Åbo akademi (300 euroa kummallekin), Växlande väsen i växlande världar: en studie om finska bordsrollspelares spelvanor och informations-beteende. (http://www.doria.fi/handle/10024/147568)

Teija Keränen Oulun yliopisto, Arkielämän energiatiedon lukutaito ja sen arviointi http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201709062818.pdf

Marianne Hacklin Oulun yliopisto, Osallistava sosiaalinen kirjasto uusliberalistisessa yhteiskunnassa. Kirjastolain diskurssianalyysi. (tarkistettavana)

 

Jaettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi siis yhteensä 3600 euroa. Hallitus iloitsi runsaasta hakijoiden määrästä ja hyvistä töistä.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tamminen (Etelä-Suomi) ja varapj. Merja Kummala-Mustonen (Pohjois-Suomi) järjestävät stipendien ja kunniakirjojen luovutukset lähiaikoina. Pyydämme palkittavia kertomaan töistään.

 

 VÄITÖSKIRJAT

Vuoden 2017 aikana KHS tuki myös väitöskirjatöitä.

Anna Mikkonen ja Anna Suorsa saivat tukea painatuskuluihin.

 

Suorsa, Anna, Interaction for knowledge creation. A phenomenological study in knowledge management.

University of Oulu Graduate School, University of Oulu, Faculty of Humanities, Information and Communication.

Finland

Acta Univ. Oul.

Oulu, Finland

Abstract

The aim of this thesis is to present a theoretically consistent conceptualization of knowledge creation as an interactive event, and to test this in a working community in a methodologically coherent manner.

This thesis examines the key problems in the body of research of knowledge creation in the field of Knowledge Management, which is attached to the idea of knowledge as an asset inside a human mind, but simultaneously promotes a view of interaction based on hermeneutic understanding. The study proposes an alternative way to conceptualize and examine knowledge creation, based on hermeneutic phenomenology of Hans-Georg Gadamer and Martin Heidegger. The foci are on the conceptions of a human being and interaction as play. On the basis of literature, a framework for examining knowledge creation is developed. The framework is tested empirically in a multi-organizational and multi-professional working community of librarians and teachers participating in The Joy of Reading Program in Finland. Along with the research literature, the triangulated data consist of ethnographic observations and video recordings of the community’s gatherings, its members’ interviews and produced documents. The data were analyzed through a qualitative approach.

The results show, that the phenomenological conceptions of temporality of a human being and play are suitable for understanding being in the knowledge creating interaction, as they give means to understand the meaningfulness of the past experiences, but promote an open attitude towards the future possibilities in a way which promotes knowledge creation. Studying interactive events allow understanding how the phenomenon of knowledge creation can be examined as a collective accomplishment. The importance of flexible circumstances is emphasized to promote interaction. The playful mode of being in the event, meaning seriousness and tendency to be present in the event, was seen as a way to use the time available effectively. The results may be utilized to develop organizational circumstances, which promote knowledge creation by acknowledging the meaningfulness of interaction.

In future, theoretical sampling is used for testing and developing the framework further in a Finnish Academy’s Strategic Research Council’s consortium BCDC Energy aiming at developing a cloud computing based market place on renewable energy markets.

 

ANNA MIKKONEN: Romaaneja etsimässä – Tutkimus kaunokirjallisuuden lukijoiden tavoista etsiä kaunokirjallisia teoksia kirjastoluetteloista

Modernin lukutaidon ajalla kaunokirjallisuus on koskettanut, ihastuttanut ja kauhistuttanut lukijoita muuttaen lukijoiden ajattelutapaa ja maailmankuvaa. Digitaalisen vallankumouksen myötä kaunokirjallisuuden lukemisen tavat, paikat ja välineet ovat monipuolistuneet. Myös kaunokirjallisuuden etsimisen tavat ovat digitaalisen murroksen myötä muuttuneet, kun yleiset kirjastot ovat ryhtyneet tarjoamaan kaunokirjallisuuskokoelmiaan enenevissä määrin digitaalisessa muodossa. Väitöstutkimus keskittyy kaunokirjallisuuden etsimiseen tarkastellen sitä, kuinka lukija valitsee häntä kiinnostavia teoksia tilanteissa, joissa lähtökohta teosten etsimiselle on varsin usein epämääräinen tunne löytää “jotain hyvää luettavaa”. Väitöstutkimus tarkastelee, kuinka tällaiseen lähtökohtaan kykenevät vastaamaan digitaaliset kirjastoluettelot, joissa vuorovaikutus hakijan ja järjestelmän välillä on perinteisesti tapahtunut ainoastaan käyttäjän tekemän kyselyn ja järjestelmän tuottaman tuloslistan kautta. Tutkimus tuottaa tietoa kaunokirjallisuuden lukijoiden hakutoiminnasta vuorovaikutuksessa kahden erilaisen kirjastoluettelon kanssa. Sen tulokset auttavat ymmärtämään lukijoiden toimintaa sekä lukijoiden kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia heidän etsiessään romaaneja digitaalisista kirjastoluetteloista. Viime vuosina kirjastoluetteloiden kehitystyöhön on panostettu runsaasti aikaa, rahaa ja henkilöstöä. Kuitenkin tieto tämän kehitystyön tuloksellisuudesta ja hyödyllisyydestä kaunokirjallisuuden lukijoiden näkökulmasta on varsin vähäistä. Me emme tiedä, auttavatko uudet kuvailutiedoilla rikastetut kirjastoluettelot lukijoita kaunokirjallisuuden löytämisessä. Kuinka käy lukijan, kun fyysisessä kirjastoympäristössä totutut ja hyväksi havaitut löytämisen keinot osoittautuvat mahdollisesti toimimattomiksi digitaalisessa ympäristössä?

Tutkimustulokset osoittavat, että digitaalisessa ympäristössä onnistunut kaunokirjallisen teoksen löytäminen koostuu ennen kaikkea lukijan kyvystä reflektoida omia kirjallisia mieltymyksiä, taidosta sanoittaa nämä mieltymykset hakujärjestelmän ymmärtämälle kielelle ja kyvystä tunnistaa suuresta joukosta mahdollisesti kiinnostava teoksia juuri itseä houkuttelevat teokset. Tutkimustulosten mukaan kaunokirjallisten teosten etsiminen kirjastoluetteloista monipuolistuu huomattavasti, mikäli rikastettuja ominaisuuksia, kuten teosten kansikuvien selailumahdollisuuksia, on kirjastoluettelossa tarjolla. Rikastettujen ominaisuuksien tarjoaminen näyttää houkuttelevan lukijoita viettämään aikaa sekä viihtymään kirjastoluettelon parissa ja etsimään etenkin entuudestaan tuntemattomia teoksia. Tutkimustulosten mukaan kirjastoluettelon visuaalisesti houkutteleva etusivu, joka tarjoaa useita mahdollisuuksia kokoelman sisällön tarkasteluun ilman aktiivista etsimistä, muodostaa toimivan lähtökohdan romaanien etsimiselle ja luo edellytyksiä onnistuneelle hakuprosessille. Visuaaliset ja sosiaaliset elementit, kuten muiden käyttäjien koostamat virtuaaliset kirjahyllyt, jäljittelevät kokemusta palautettujen teosten selailusta fyysisessä kirjastoympäristössä. Helppokäyttöinen ja selkeä hakujärjestelmä edesauttaa tiedossa olevien teosten löytämistä. Informatiivinen tuloslista, jossa näkyy teoksen ja tekijän nimen lisäksi kansikuva ja pieni ote teoksen takakansitekstistä, edesauttaa kiinnostavien teosten poimimista suuresta joukosta mahdollisesti kiinnostavia teoksia. Yksityiskohtaiset ja monipuoliset sisällönkuvailutiedot, kansikuvat ja tekstinäytteet teossivuilla, simuloivat lukijoille tunnetta teoksen selailusta fyysisessä kirjastoympäristössä.

Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, mitä kaunokirjallisuuden lukija ajattelee, miten hän toimii ja miksi hän toimii niin kuin toimii valitessaan kaunokirjallisia teoksia luettavakseen. Parhaimmillaan väitöstutkimuksen tulokset voivat auttaa kirjastoluetteloiden kehitystyötä tukemaan lukijoiden navigointia teosviidakossa kirjastomaailman muuttuessa enenevässä määrin digitaaliseen suuntaan.

******

Anna Mikkonen on syntynyt Kuopiossa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee palveluasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastossa.

Mikkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2299, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1802, Tampere University Press 2017.