Suomen yleisissä kirjastoissa työskentelevien kirjastonhoitajien ammattiliittona oli AKAVAssa pitkään Kirjastonhoitajaliitto.

Kirjastonhoitajaliitto oli perustamassa nykyistä KUMULA ry.:tä AKAVAN ERITYISALAT ry:n yhteyteen. Tuolloin (19.2.1996) perustettiin Kirjastonhoitajien säätiö vaalimaan ja tukemaan peruskirjastonhoitajien tekemää työtä ja alan koulutusta sekä tutkimusta. Pienipalkkaisten kirjastonhoitajien vuosien mittaan maksamista jäsenmaksuista saatiin säätiön peruspääoma.

Tarkoitustaan säätiö on toteuttanut mm. tukemalla KUMULAN järjestösihteerin palkkausta KUMULAN jäsenhankintaan nimenomaan nuorten kirjastoalalle kouluttautuvien joukosta. Viime vuosina painopistettä on siirretty erilaisiin projekteihin.

Vuosien aikana säätiö on myös tukenut muutaman kirjan julkaisemista, lukuisia alan väitöskirjoja ja vuodesta 2010 alkaen myöntänyt alan oppilaitoksista saatujen ehdotusten pohjalta ”Vuoden Opinnäyte” -stipendin parhaaksi arvoidulle työlle ja usein useammallekin.

2010 palkittiin Maria Forsman Åbo Akademista, 2011 Anna Mikkonen Tampereen yliopistosta ja 2012 Sarita Kaunisto-Laine Tampereen yliopistosta.

Vuoden opinnäytetyö -tunnustuksen vuonna 2013  sai Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median koulutuksen valmistuneelle opiskelija Jaana Pöntiselle. Hänen pro gradu -tutkielmansa sai arvosanan laudatur. Työn nimi on Katse kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden valinta verkkopalvelun avulla. Tarkempaa tutustumista varten löytyy Tampereen yliopiston tutkielmatietokannasta: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/84570/gradu06718.pdf?sequence=1

Saimme myös ensimmäistä kertaa alamme ylemmästä ammattikorkeakoulusta tarjokkaan ja päätimme palkita senkin eli Vuoden opinnäytetyö -tunnustuksen vuonna 2013 sai Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Elina Lehtonen. Hän teki kiitettävän arvoisen opinnäytetyön (YAMK), Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa nimeltä: ”Vähän kaikkea!” – Tampereen pääkirjasto Metson nuortentilaa varten tehty kartoitus.

 

Loppuvuonna 2014 taas saimme uusia ehdokkaita esim. Turun Amk:sta, Tampereen yliopistosta ja ensimmäistä kertaa Oulun yliopistosta.

Säätiön tunnustus oli nyt viides lajiaan ja on suuruudeltaan kukin 500 euroa.

KHS:n hallitus pyytää jatkossakin keväisin/syksyisin kirjastoalan yliopisto- ja amk-koulutuspaikoista ehdokkaita tunnustuksen saajiksi. Toistaiseksi valitut ovat olleet Åbo akademista, Tampereen yliopistosta, Turun ammattikorkeakoulusta ja Oulun yliopistosta. Säätiö on myös edelleen valmis tukemaan kirjastoalan väitöskirjojen valmistumista.

Mieluusti tukisimme juuri kirjastonhoitajan työtä koskevia töitä. Toukokuussa 2015 lähti kirje alan oppilaitoksiin ja toivoimme myös alamme ylempää koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijajärjestöjen nostavan esiin hyviä töitä. Ei pelkkä arvosana, mutta myös kova opiskelijan työ kannattaa nostaa esiin! Pystyimme jakamaan tunnustukset  vuoden 2015 puolella.

 

VUODEN 2015 TUNNUSTUKSET

Vuoden opinnäyte 2015 – Kirjastonhoitajien säätiön jo perinteiset tunnustukset myönnetty!

Kirjastonhoitajien säätiö palkitsi vuoden 2015 kirjastoalan oppilaitosten ehdottamien erinomaisten lopputöiden joukosta kaksi tutkimusta. Kumpikin tekijä sai 500 euron stipendin ja kunniakirjan.
Tällä kertaa tunnustukset saivat Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opiskelija Heidi Pehkosen pro gradu-tutkielma ”Minä en ilman kirjastoa tule toimeen ollenkaan” – ikääntyneet Kangasalan kirjaston asiakkaina ja Turun AMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelija Matti Eskolan opinnäytetyö Lähikirjasto muutosten keskellä : monikulttuurisuuden vaikutukset Varissuon kirjaston palvelukokonaisuuteen ja asiakkaiden palveluntarpeisiin.

Töiden tiivistelmät:

TAMPEREEN YLIOPISTO, Informaatiotieteiden yksikkö
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media
PEHKONEN, HEIDI: ”Minä en ilman kirjastoa tule toimeen ollenkaan” – ikääntyneet Kangasalan kirjaston asiakkaina
Pro gradu -tutkielma, 107 s., 15 liites.
Huhtikuu 2015
Tutkielman tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden kangasalalaisten kirjastonkäyttötottumuksia ja heidän arvioitaan Kangasalan kirjastopalveluista. Lisätäkseen ymmärrystä ikääntyneiden kirjaston-käyttötavoista, tutkielmassa kartoitettiin myös kirjastonkäyttöön liittyviä taustavaikuttimia: ikään-tyneiden vapaa-aikaa ja harrastuksia, lukutottumuksia, tiedontarpeita ja -lähteitä sekä tietotekniikan käyttöä. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia kirjastopalveluita ikääntyneet tarvitsevat. Sekä ikääntynei-den kirjastonkäyttöä että sen taustalla olevia asioita, niiltä osin kun kyseessä oli ikääntyneen toimin-ta, tarkasteltiin toimijuuden modaalisia ulottuvuuksia hyödyntäen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä ja teemahaastattelua. Lomakekyselyyn vastasi 11 ikääntynyttä ja haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä. Kaikki tutkittavat asuivat itsenäisesti ja valtaosa heistä oli varsin hyväkuntoisia. Lomakekysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 ja haas-tattelut toteutettiin tammikuussa 2015. Aineisto analysoitiin käyttäen apuna laadullista sisällönana-lyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että ikääntyneet asioivat mielellään kirjastossa ja pitävät kirjastoa tärkeänä hyvinvoinnin lähteenä. Ikääntyneiden kirjastonkäytölle löytyi useita motiiveja. Tärkeimpinä motii-veina esiin nousivat luku- tai jonkin muun harrastuksen ylläpitäminen, tiedon saaminen ja ajan ta-salla pysyminen sekä kiinnostus kulttuuriin. Kirjastossa asiointi ajankulullisista tai sosiaalisista syistä oli tulosten perusteella vähäisempää. Kirjastonkäyttöä selittäviä tekijöitä löytyi sekä ikäänty-neiden vapaa-ajan aktiviteeteista, tiedontarpeista että tietotekniikan käytöstä – tai käyttämättömyy-destä. Vapaa-ajan harrastuksista erityisesti lukeminen ja käsityöt saivat ikääntyneet käyttämään aktiivisesti kirjaston palveluja. Kirjaston tiedollinen merkitys ilmeni aktiivisena lainauspalvelujen ja lehtilukusalin käyttönä. Ikääntyneet pitivät kirjastosta saatavaa tietoa lähtökohtaisesti luotettavana ja erityisesti ne, jotka eivät käyttäneet tietotekniikkaa, kertoivat löytävänsä usein kirjastosta vasta-uksen tiedontarpeisiinsa. Tärkeänä pidettiin myös monipuolista kulttuuritarjontaa näyttelyineen ja tapahtumineen.
Tulokset kertoivat ikääntyneiden olevan tyytyväisiä Kangasalan kirjaston palveluihin. Tärkeänä nähtiin kokoelman säilyminen monipuolisena myös tulevaisuudessa. Sen sijaan aineiston ja erityi-sesti kaunokirjallisuuden löydettävyyteen osa tutkittavista kaipaisi apua. Ikääntyneet tarvitsisivat myös matalan kynnyksen oppimisympäristöjä ja vertaisohjausta tietoteknisten taitojen opiskeluun.
Toimijuuden näkökulmasta tarkasteltuna ikääntyneiden toimintaa määritteli usein heidän itse aset-tamansa tavoitteet ja motiivit. Kuitenkin aineistosta oli havaittavissa, että ikääntymisen myötä toi-mintakykyyn liittyvät rajoitteet alkavat lisääntyä, jolloin esimerkiksi heikentynyt näkö voi vaikuttaa ikääntyneen lukuharrastukseen ja edelleen kirjastonkäyttöön. Toimintakyvyn heiketessä riippuvuus ympäristöstä lisääntyy, jolloin ikääntynyt tarvitsee apua ja uusia mahdollisuuksia myös kirjastopal-velujen käyttöön.
Avainsanat: ikääntyneet, kirjastonkäyttö, lukuharrastus, toimijuus, yleiset kirjastot

 

OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma
2015 | 58 + 56
Olli Mäkinen

Matti Eskola
LÄHIKIRJASTO MUUTOSTEN KESKELLÄ – MONIKULTTUURISUUDEN VAIKUTUKSET VARISSUON KIRJASTON PALVELUKOKONAISUUTEEN JA ASIAKKAIDEN PALVELUNTARPEISIIN
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia monikulttuurisuuden vaikutuksia Itä-Turussa sijaitsevan Varissuon kirjaston palvelukokonaisuuteen, kirjaston toimintaperiaatteisiin sekä asiakkaiden palveluntarpeisiin. Tavoitteena oli tunnistaa palvelukokonaisuutta määrittäviä ominaisuuksia sekä havaita mahdollisia kuiluja kirjaston palveluntarjonnan ja monikulttuurisen asuinyhteisön palveluntarpeiden välillä.
Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja kehittämistutkimuksellisella otteella. Tutkimusmetodeina käytettiin puolestaan asiantuntija- ja asiakashaastatteluja sekä ryhmähaastattelua. Haastattelut suoritettiin Varissuon kirjastossa sekä monikulttuurisuustyötä Itä-Turun alueella tekevän Yhdessä-yhdistys ry:n tiloissa. Asiakashaastattelujen ja ryhmähaastattelun tuloksia analysoitiin lopulta toimintojen nyky- ja tulevaisuudentiloja tulkitsevan gap-analyysin keinoin.
Haastattelututkimuksen kautta selvisi, että monikulttuurisuus vaikuttaa kirjaston toimintoihin ja palvelukokonaisuuteen sekä on lisännyt tarvetta kohdennetulle neuvontapalvelulle ja yhteisöllisyyttä lisääville toiminnoille. Tämän lisäksi gap-analyysin keinoin havaittiin kuilu kirjaston kokoelmapalveluntarjonnan ja asiakkaiden palveluntarpeiden välillä. Kehitysehdotuksina Varissuon kirjastolle ehdotettiin kohdennettua neuvontapalvelukonseptia, kokoelmien monipuolistamista sekä yhteisöllisyyttä lisäävien elokuva- ja konserttitilaisuuksien järjestämistä.
ASIASANAT:
monikulttuurisuus, sivukirjastot, kirjastotyö, kirjastopalvelut, kvalitatiivinen tutkimus, kehittämistutkimus, haastattelut, palvelutarpeet, tarvekartoitus,