Kirjastonhoitajien Säätiön sr (KHS) Matka-apuraha – Hakuaika päättyi 31.3.2024

Yleisen kirjaston kirjastonhoitajat (opiskelijat, perhevapaalla olevat, työssä olevat ja eläkeläiset, etusijalla Kumulan jäsenet) voivat hakea matka-apurahaa kansainvälisiin kirjastoalan kokouksiin ja koulutuksiin sekä Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin tilaisuuksiin. Hakemukset tulee toimittaa hyväksyttäväksi maaliskuun loppuun mennessä. Apurahan voi käyttää 18 kuukauden kuluessa myöntämisestä. Hakija voi hakea ja saada avustusta enintään kolmen vuoden välein.

Hakemukseen tulee matkustajan nimi ja yhteystiedot ja matkasuunnitelma kustannusarvioineen eriteltynä. Harkinnanvarainen matka-avustus voi kattaa osallistumisesta, yöpymisestä ja matkustamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Myönnetyt matka-apurahat maksetaan myöhemmin kysyttävälle pankkitilille. Matkan jälkeen KHS:lle toimitetaan tiliselvitys ja vapaamuotoinen matkaraportti. Apurahan saaneella on velvollisuus maksaa käyttämättä jäänyt apuraha takaisin. Samoin jos selvitystä ei toimiteta kahden kuukauden kuluessa matkan toteutumisesta.

TIEDOTE         Matka-apurahat 2024

Kirjastonhoitajien säätiö sr aloitti uuden tukimuodon vuonna 2024. Jaoimme nyt ensimmäistä kertaa matka-apurahat ulkomaille suuntautuviin opintomatkoihin.

Hakemuksia tuli kaksi kappaletta. Odotimme toki hieman useampia. Onhan nyt mahdollista koronan jälkeen matkustaa ulkomaille. Ulkomaiset kontaktit, harjoittelija/työntekijävaihdot ja kansainväliset kirjastoalan tilaisuudet ovat jatkuvassa kasvussa. Jatkamme tätäkin tukimuotoa vuonna 2025.

Säätiön hallitus päätti kokouksessaan 19.5.2024 myöntää seuraavat matka-apurahat hakemusten mukaisilla summilla:

Heikki Lahnaoja, Pyhäjoen kunnankirjasto, 785 euroa. ”Tutustuminen sisarkirjastoomme, joka on Panevėžysin kaupungissa Liettuassa Gabrielė Petkevičaitė-Bitė -kirjasto (Panevėžysin kaupunginkirjasto). Pyhäjoen kirjasto ja Panevėžysin kirjasto ovat löytäneet toisensa Naples Sister Libraries -ohjelman myötä, ja ovat tehneet monenlaista yhteistyötä vuosien varrella. Meillä on ollut mm. näyttelyitä. Olen Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja ja tässä ominaisuudessa olen myös pitänyt esitelmän kahdessa liettualaisessa etäseminaarissa, joissa on ollut osallistujia paitsi Liettuasta, myös muista Euroopan maista. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen kirjastoilla oli AVI-rahoitteinen maahanmuuttohanke, jonka lopuksi oli webinaari, jossa yksi luennoitsijoista oli Virginija Švedienė Panevėžysin kirjastosta. Meillä olisi opittavaa mm. juuri heidän maahanmuuttohankkeistaan. Sisarkirjastomme on myös tehnyt hyvää työtä digitaalisten kotiseutumateriaalien parissa. Muitakin hyviä käytänteitä varmasti tarttuisi matkaan. Lisäksi yhteistyö olisi tulevaisuudessa helpompaa, jos tapaisimme kasvotusten.”

 

Sisarkirjastoon tutustumassa Liettuassa 30.9.– 4.10.2024

Pyhäjoen yksi sisarkirjastoista on liettualainen Panevėžio apskrities G. Petkevičaitės-Bitės viešoji biblioteka eli Panevėžysin alueen kirjasto, joka on samalla Panevėžysin kaupunginkirjasto. Nimensä kirjasto on ottanut kaupungissa eläneeltä kirjailija Gabrielė Petkevičaitė-Bitėltä. Panevėžys sijaitsee reilu sata kilometriä Vilnasta pohjoiseen ja siellä on noin 90.000 asukasta. Vuosien varrella Pyhäjoen ja Panevėžysin kirjastot ovat tehneet monenlaista yhteistyötä: Pyhäjoen kirjaston henkilökuntaa on osallistunut puhujana kahteen heidän järjestämäänsä etäkoulutukseen, Panevėžysin kansainvälisistä asioista vastaava kirjastonhoitaja Virginija Švedienė on osallistunut Pyhäjoen järjestämään etäkoulutukseen ja lisäksi asiakkaamme ovat osallistuneet monenmoiseen toimintaan yhdessä.

Kirjasto on remontoitu kahteen vierekkäiseen vanhaan rakennukseen, johon on tehty vuonna 2017 moderni iso lisäosa. Vanha osa oli restauroitu pieteetillä ja uusi osa oli todella tyylikäs. Kokonaisuus oli kaunis, joskin vähän sokkeloinen. Yleisölle ei kuitenkaan ollut hissiä eivätkä kaikki paikat olleet esteettömiä.

Varsinainen kirjaosasto on alakerrassa ja se on hyvin pelkistetty ja perinteinen korkeine hyllyineen. Nuorten kirjoja ja vähän lastenkirjoja on salin perällä samanlaisissa korkeissa hyllyissä. Muita tiloja löytyy sitten paljon enemmän. Alakerrassa heti infotiskin takana on moderni opetustila, jossa on päivittäin erilaista tietokoneisiin, älylaitteisiin, verkkosivuihin tai vaikka kuvankäsittelyä liittyvää opetusta. Lukujärjestys on teipattu ovenpieleen. Toisessa kerroksessa on lukusaleja, joissa on myös jonkin verran tietyn aihepiirin kirjoja. Kolmannessa kerroksessa on iso tila, jossa on taidekirjoja, musiikkiaineistoja ja elokuvia. Sama tila toimii myös taidenäyttelyiden pitopaikkana ja kielikahviloiden ja muiden kerhojen kokoontumistilana.

Jossain kellarikerroksessa monien portaitten takana oli uusi upea ja elämyksellinen huone, joka esitteli lapsille Liettuan kirjahistoriaa hillokellari-teemalla. Hyllyiltä lasin takaa löytyi arvokkaita vanhoja teoksia ja hillopurkin kantta nostamalla kuuli tarinoita.

Virginija Švedienė toimi emäntänäni vierailulla ja sain myös osallistua hänen pitämiinsä kielikahviloihin. Yhtenä iltana oli Language Café, jossa puhuttiin pareittain tai pienissä ryhmissä eri kielillä. Itse juttelin kahden kaupunkilaisen kanssa ranskaksi. Yksi pari jutteli italiaksi, yksi liettuaksi ja suurin osa englanniksi. Toisena iltana oli englannin kielen Let’s Talk -ryhmä, jossa oli varmaan 30 – 40 osallistujaa. Lisäksi Virginija piti useamman kerran viikossa verkon kautta Zoom-alustalla englannin kielen ryhmiä. Kullakin kerralla saattoi olla jokin teema tai kysymyspatteristo, joitten pohjalta juteltiin vapaamuotoisesti. Nämä kielikahvilat ovat matalan kynnyksen oppimisympäristöjä, joitten järjestäminen olisi mahdollista missä tahansa kirjastossa.

Kirjaston tiloissa ei juuri ollut oleskelupaikkoja suomalaisten kirjastojen tyyliin, vaan lainaajat tuntuivat hakevan kirjan ja menevän heti pois. Virginija Švedienė epäili, että kaupunkilaisista ehkä 30% on lukijoita. Sen sijaan erilaiset kurssit, kerhot ja lukupiirit tuntuivat olevan todella suosittuja. Eräänä iltana kirjastossa oli paikallisen taiteilijan näyttelyn avajaiset ja niissäkin oli tupa täynnä. Myös konsertit ja muut tapahtumat ilmeisesti houkuttavat ihmisiä paikalle.

Tänä vuonna avattu lastenkirjasto oli ostoskeskuksen yhteydessä lähiössä parin kilometrin päässä. Se oli suomalaisille tutumpi miljöö lukuisine lukunurkkauksineen, sohvineen ja löhöpaikkoineen. Asiakkaille löytyi oma keittiö ja alakerrassa oli täysin varusteltu studio musiikin tekemiseen. Lapsille ja nuorille oli omat osastonsa. Muutenkin tämä kirjasto oli värikäs ja houkutteleva. Vierailimme kirjastossa aamupäivällä, jolloin siellä ei ollut monta asiakasta, mutta ehkä lähiöiden lapset tulevat sinne koulun jälkeen tai illalla koko perheen kanssa.

Panevėžysin kirjasto hallinnoi myös teatteriohjaaja Juozas Miltinisin kotimuseota, josta kirjoitan enemmän blogissani (https://kaliforniankuriiri.wordpress.com/2024/11/01/juozas-miltinisin-kirjastossa/).

Panevėžysin kirjasto on alueellinen kirjasto, joka saa rahoituksen suoraan kulttuuriministeriöltä. Panevėžysin kirjaston alla on kaksitoista pienempää kunnan- tai kaupunginkirjastoa, joille Panevėžys tarjoaa muun muassa koulutusta ja muuta tukea.

Panevėžysin kirjasto tarjosi vieraalle tuttuuden tunteen: kirjojen tuoksua ja ystävällisen henkilökunnan.

 

Elina Hokkanen, Seinäjoen kaupunginkirjasto, 600 euroa. ”Kansainvälinen työvaihto Tallinnan keskuskirjastossa, Keskraamatukogussa. Osallistun Seinäjoen kaupungin työvaihtoon. Tarkoitus on tutustua neljän viikon ajan kirjastotyöhön. Kiinnostuksen kohteinani ovat erityisesti seuraavat: lukemisenedistämistyö, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, kotoutumisen tukeminen ja kestävä kehitys. Vaihtoajan kokemusten kautta saamme varmasti uusia ideoita ja näkökulmia omaan työskentelyymme, toisaalta voin viedä mukanani niitä Tallinnan kirjastoon. Olen luvannut raportoida vaihtoajasta viikottain omaan kirjastooni. Lisäksi teen kirjaston somekanaville somesisältöä vaihtoajalta.

 

Raportti Kirjastonhoitajien säätiön matka-apurahan 2024 käytöstä

Osallistuin Seinäjoen kaupungin kansainväliseen henkilöstövaihtoon alkuvuodesta 2024, kun työskentelin Tallinnan keskuskirjastossa (Tallinna Keskraamatukogu) neljän viikon ajan 29.1.−23.2.2024. Seinäjoen kaupunki maksoi matkakulut sekä myönsi majoituskuluihin matka-avustusta 200 euroa. Vaihtoon osallistuvana minun tuli itse maksaa muu ylläpito matkan aikana. Kirjastonhoitajien säätiön matka-apurahan, 600 euroa, käytin vuokrakulujen ja elinkustannusten kattamiseen oleskelun aikana.

Vaihtoaikani tavoitteena oli tutustua Tallinnan keskuskirjaston toimintaan ja hakea uusia näkökulmia ja ideoita. Painopisteinä olivat etenkin lukemisen edistäminen, kotouttamisen tukeminen, kestävä kehitys sekä aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Osallistuin kirjaston toimintaan lähinnä pääkirjastossa vironkielisen kirjallisuuden osastossa. Kävin tutustumassa myös useiden lähikirjastojen toimintaan sekä Tallinnan naapurikunnan Viimsin kirjastoon. Osallistuin aktiivisesti monenlaisiin asiakas- ja sidosryhmäkoulutuksiin, ryhmäkäynteihin ja tapahtumiin. Tutuksi tulivat mm. erilaiset lukukampanjat, lukupiiritoiminta, seniorityö sekä kielikahvilat ja muu kotoutumista ja kielenoppimista tukevat keinot.

Pääsin tutustumaan kirjastojen kokoelmatyöhön ja osallistumaan asiakaspalveluun. Kirjoitin kirja-, elokuva- ja musiikkivinkkejä kirjaston sivulle ja tein erilaisia suosituslistoja kirjaston käyttöön.

Kirjastojen toiminta ja periaatteet ovat pitkälti samankaltaisia Suomessa ja Virossa, joten paljon oli tuttua. Tämä auttaa siinä, että hyvältä vaikuttavia toimintamuotoja on suhteellisen helppo ottaa käyttöön omassa kirjastossa.

Sain vaihdosta mukaan monenlaisia ideoita, joista tässä vain muutama esimerkki. Maahanmuuttajia osallistuu paljon kirjaston toimintaan vapaaehtoisina. Ajatuksena on, että samalla kun he voivat auttaa muita, he pääsevät tutustumaan uusiin ihmisiin ja kiinnittymään paremmin yhteisöön. Kielenoppimista on kirjastoissa integroitu monenlaiseen tekemiseen. Seniorityössä digikuilua kavennetaan ja aktiivista toimijuutta tuetaan monipuolisella tapahtuma- ja opastustarjonnalla. Kirjastot tarjoavat tiloja ja laitteita asukkaiden käyttöön, ja myös lainaavat monenlaisia esineitä niin Virossa kuin Suomessa. Esimerkiksi siemenlainaamoa ja kaupungin museoiden kausikorttien lainaamista meillä ei ole vielä kokeiltu.

Henkilöstövaihto oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Kiitos Kirjastonhoitajien säätiölle matka-apurahan myöntämisestä.

Elina Hokkanen

kirjastonhoitaja, Seinäjoen kaupunginkirjasto, aikuisten palvelut