Palkitut valaisevat tukimuksiaan näin:

TOPI LINDQVIST

Valmistuin keväällä 2022 filosofian maisteriksi Tampereen yliopistolta. Pääaineenani oli informaatiotutkimus. Taustalla minulla oli kirjasto- ja tietopalvelun tradenomin tutkinto Turun ammattikorkeakoulusta, josta valmistuin vuonna 2015. AMK:sta valmistumisen jälkeen olin pari vuotta ilman oman alani töitä, jonka takia hain ja pääsin Tampereen yliopistoon vuonna 2017. Luonnollisesti heti opiskelut aloitettuani sain pitkän sijaisuuden Raision kaupunginkirjastosta, joka muuttui myöhemmin vakinaiseksi. Tämän takia kahden vuoden maisterin opinnot venähtivätkin viiden vuoden mittaisiksi. Opintoja tein töiden ohessa, välillä osittaisella opintovapaalla, välillä vanhempainvapaalla ja pari vuotta kokonaan pois yliopistolta. Kaiken tämän jälkeen gradun valmiiksi saaminen ja valmistuminen tuntui varsin palkitsevalta, ja tämän tunnustuksen saaminen oli yllätys sekä suuri kunnia.

Graduaiheeni syntyi koronan seurauksena. Itse pääsin vähällä, mutta monet kollegat joutuivat pitkienkin lomautusten kohteiksi. Kirjaston työntekijöillä ja kunnilla oli selkeitä erimielisyyksiä siitä, onko kirjastoissa töitä ovien ollessa kiinni. Päättäen puheissa työtehtävät rajoittuivat näkyviin toimiin, kuten asiakaspalveluun ja hyllytykseen. Kaikki takahuoneissa tehtävä työ oli kadonnut. Tämän takia halusinkin selvittää, miten kirjastojen resursseista ensi kädessä päättävien kuntapoliitikkojen näkemykset eroavat kirjaston työntekijöiden näkemyksistä.

Tutkimus toteutettiin kahtena kyselynä, joista toinen osoitettiin kuntapäättäjille ja toinen kirjastoammattilaisille. Taustakysymykset erosivat kohderyhmien välillä, mutta asiakysymykset olivat kummallekin joukolle samat. Niillä pyrittiin selvittämään, mitä mieltä vastaajat olivat yksittäisten työtehtävien tärkeydestä, miten paljon niihin tulisi käyttää työaikaa ja minkälaista koulutustasoa tehtävien suorittamiseen tarvitaan. Teoreettisena kehyksenä tutkimuksessa käytettiin vaikuttavuutta ja tietojohtamista.

Tuloksista kävi ilmi, että päättäjät arvostavat kirjastoja paperilla, mutta työntekijät eivät kokeneet arvostuksen näkyvän tehdyissä päätöksissä. Päättäjät eivät yleisesti tunteneet asiakkaille näkymättömiä työtehtäviä, eivätkä osanneet arvioida niitä johdonmukaisesti. Työntekijät olivat vastaajajoukkona hyvin yhtenäinen, ja he arvioivat ns. perinteiset työtehtävät korkealle. Päättäjien mielipiteisiin vaikutti suuresti heidän mahdollinen roolinsa kirjaston aktiivikäyttäjänä. Ikävä kyllä tämä johti usein myös vääriin johtopäätöksiin tiettyjen tehtävien tärkeydestä tai helppoudesta. Tärkeimpänä tiedonlähteenä nähtiin kirjastoa edustava viranhaltija: kirjastonjohtajan työtä hoitavalla henkilöllä on suuri valta sekä vastuu kirjastoja koskevassa päätöksenteossa.

Graduaihetta etsiessäni minulla oli rehellisesti sanottuna mielessä vain yksi asia: valmistuminen. Aiheen synnyttyä se kuitenkin imaisi minut mukaani. Olin hyvin yllättynyt ja iloinen, kun sain kuulla aiheen kiinnostaneen myös alalla muutenkin. Olen päässyt esittelemään aihetta pariin otteeseen, ja tilaisuuksissa on virinnyt aina hyvää keskustelua, joka on innostanut minua entisestään. Kirjastojen vaikuttavuus ja kirjastoihin liittyvän päätöksenteon ymmärtäminen ovat elintärkeitä teemoja aikana, jolloin julkisiin palveluihin kohdistuu suuria supistuspaineita.

 

VELI-PEKKA MARJONIEMI

Olen aiemmin valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta kirjasto- ja tietopalvelualalta vuonna 2018. Saman vuoden lopulta lähtien olen työskennellyt Oulun kaupunginkirjastossa, jossa minulla on ollut matkan varrella varsin monipuolisia työtehtäviä. Parhaillaan teen perinteisten kirjastotehtävien ohella töitä kirjastojärjestelmämme Kohan parissa, sekä puuhaan Digiverstaalla muun muassa 3D-tulostamisen kanssa. Sisältöä arkeeni ovat tuoneet myös esimerkiksi kotipalvelutyö, lukupiirit sekä lukuopastoiminta.

Nykyisistä, Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opinnoista olen valmistumassa keväällä 2023. Opinnäytetyössäni tutkin Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnan tiedonhankintaa koetun monimutkaisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyön tekeminen omassa työpaikassa oli erittäin antoisaa ja esimerkiksi erilaisten työnkuvien tuntemisesta oli varmasti paljon hyötyä. Toisaalta objektiivisuuteen sai kiinnittää erityistä huomiota – oma työkokemukseni saattoi vaikuttaa tekemiini tulkintoihin, ainakin alitajunnan tasolla.

Tehtäväperusteisen tiedonhankintatutkimuksen alle sijoittuvassa opinnäytetyössäni hyödynnettiin niin määrällistä kuin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin kahdessa osassa: syksyllä 2020 tehtiin kyselytutkimus ja kesällä 2021 järjestettiin haastatteluita, joiden yhteydessä täytettiin yksi tai useampi tehtävän monimutkaisuus -lomake. Kyselyyn saatiin 50 vastausta, haastateltavia oli 11. Analyysissa on hyödynnetty muun muassa ristiintaulukointia sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa ei pyritty yleistämään vaan ymmärtämään tehtävän monimutkaisuuden vaikutuksia kirjaston työntekijöiden tiedonhankintaan.

Tulokset osoittivat, että tehtävän monimutkaisuudella on useita vaikutuksia kirjaston työntekijöiden tiedonhankintaan. Tehtävän monimutkaisuus vaikutti niin lähteiden määrään kuin niiden laatuunkin. Tehtävän monimutkaistuessa tarvittujen tietotyyppien määrä kasvoi. Hyvien esitietojen havaittiin vaikuttavan alentavasti tehtävän monimutkaisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että monimutkaisuuden lisäksi tehtävän luonteella on omat vaikutuksensa tehtävän suorittamisessa tarvittavien tiedonhankinnan prosessien muodostumiseen.

Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta: niin lähteiden kuin tietotyyppienkin määrän kasvu sekä monimuotoistuminen tehtävän monimutkaistuessa on havaittu aiemminkin. Tutkimuksessa nousi esiin, että tehtävän monimutkaisuuden lisäksi tehtävän luonteella on vaikutuksia tehtävän suorittamisen prosessin muodostumiselle, ennen kaikkea lähteiden käytön osalta. Uutta tutkimuksessa oli erilaisten työroolien ja niiden tiedontarpeiden yhdistäminen tehtävän suorittamisen prosessiin. Tehtäviä saatiin kaikkiin viiteen monimutkaisuuden tasoon erittäin yksinkertaisesta erittäin monimutkaiseen. Aiemmassa tutkimuksessa on varsin harvoin tavoitettu näin laajalti eri tehtävätyyppejä.

JUHA-PEKKA KINNUNEN

Olen aikaisemmin opiskellut tietojenkäsittelyn tieteitä. Muutama vuosi valmistumiseni jälkeen päätin opiskella vielä lisää ja informaatiotutkimus vaikutti aiheena mielenkiintoiselta. Aloitin informaatiotutkimuksen opintoni Oulun yliopistossa 2015.

Suoritin tutkintooni kuuluvan harjoittelun kesällä 2017 eräässä kaupunginkirjastossa. Kyseisessä kaupunginkirjastossa oli tapahtunut organisaatiomuutos ja samana kesänä uusi organisaatiomuoto oli juuri tullut käyttöön. Harjoitteluni loppupuolella keskustelin lähimpien esihenkilöitteni kanssa tulevasta pro gradu -tutkielmastani. Olin kiinnostunut informaatioylikuormituksesta ja keskustelun yhteydessä esille nousi esihenkilöitteni kokema tiedon paljous uudessa organisaatiomuodossa. Työni aiheeksi muotoutui ”Tiedon hallinta ja informaatioylikuormitus organisaatiomuutoksessa: tapaustutkimus kaupunginkirjastosta”. Tarkemmin työni käsitteli organisaation tarjoamia ja henkilön omia tiedonhallintamenetelmiä, joita haastateltavat käyttivät informaatioylikuormituksen ehkäisemisessä. Toteutin tutkielmani käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkielman aineiston keräsin teemahaastatteluilla ja haastattelin yhteensä viittä kaupunginkirjaston työntekijää. Haastatteluiden lisäksi hyödynsin kaupunginkirjastolta saamiani dokumentteja. Analysoin tutkimusaineiston käyttäen
sisällönanalyysia.

Tulokset osoittivat, että organisaatiomuutoksen jälkeen tiedon määrä oli lisääntynyt, johon kuului myös omaan työhön kuulumattoman tiedon lisääntyminen. Myös omaan työhön liittyvän tiedon erottaminen oli vaikeutunut. Vastaajien käytössä oli useita eri tiedonlähteitä, kuten kollegat, sähköpostiviestit ja Intranet. Organisaatio oli tarjonnut vastaajien käyttöön tiedonhallinnan menetelmistä, kuten ajan mukaiset välineet työn ja henkilökohtaisen tiedon tallentamiseen. Henkilökohtaisista tiedonhallinnan menetelmistä vastaajien käytössä oli esimerkiksi muistioiden tekeminen ja valokuvaaminen.

Haastateltavat kokivat, että informaatioylikuormitusta aiheuttavia tilanteita ilmeni muutamia kertoja kuukaudessa ja yleensä ne ajoittuivat kiireellisiin ajanjaksoihin. Tilanteiden tunnistaminen koettiin vaikeaksi, koska ne saattoivat tulla ulkopuolelta tai tietoa ei pystynyt käsittelemään viestin kontekstin takia. Haastateltavat kertoivat ylikuormituksen oireista kuten ärsyyntyneisyys, keskittymiskyvyn puute sekä stressi. Informaatioylikuormituksen ehkäisemisen keinoina olivat muun muassa oman työn organisointi. Hyödyllisinä keinoina koettiin myös työhön kuulumaton sosiaalistuminen, työhön liittyvä kollegiaalinen nauru ja urheilu.

LEENA KINNUNEN

Polkuni filosofian maisteriksi valmistumiseen marraskuun lopulla 2022 Oulun yliopistosta on ollut pitkä. Opiskeluni alkoivat vuonna 1987 Oulun kauppaopiston kirjastolinjalta, mikä antoi hyvät perustaidot ja tiedot kirjastotyön pragmaattiseen puoleen. Innostus yliopisto-opintoihin syttyi 1997, jolloin aloitin informaatiotutkimuksen perusopinnot Avoimessa yliopistossa Oulun yliopistosta jo eläköityneen Vesa Suomisen luennoilla. Olin myyty ensimmäisestä luennosta lähtien – oli kiinnostavaa pohtia kirjastoalaa laajemmin ja syvällisemmin. Kiinnostus laajeni muillekin aloille, ja vuosien kuluessa opintorekisteriin kertyi merkintöjä niin kirjallisuudesta, aate- ja oppihistoriasta kuin Aasiaa käsittelevistä opinnoista. Opiskelin työn ohessa, joten valmistuminen tuntui kaukaiselta ja tavoittamattomalta, etenkin aina uusien kiinnostavien opintokokonaisuuksien ilmaantuessa näköpiiriin. Viimein opintoja oli kertynyt niin paljon, että koin velvollisuudekseni itseäni kohtaan tarttua viimein graduun ja saattaa opinnot loppuun tältä erää.

Aloitin työt kirjastoammattilaisena 1989 Haminan kaupunginkirjastosta, mistä siirryin 1996 Rovaniemen kaupunginkirjastoon. Työhistoriaani on kuulunut työskentelyä eri osastoilla ja tehtävissä sekä useissa projekteissa. Aloitin kirjastovirkailijana, josta siirryin kirjastoamanuenssiksi, ja viimeiset vuodet olen toiminut erikoiskirjastonhoitajana Alueellisessa kehittämistehtävässä. Työhöni kuuluu nykyisin myös kirjastojärjestelmän sekä verkkokirjaston ylläpitoa ja kehittämistä. Näiden tehtävien lisäksi olen toiminut Lapin kirjastokimpan sihteerinä jo 15 vuotta.

Gradun aihetta pohtiessani kirjastojen johtaminen nousi monista aiheista kiinnostavimmaksi, olinhan päässyt seuraamaan kirjastojen johtamista ja kehittämistä eri tehtävieni kautta. Minua kiinnosti, millaiseen tietoon kirjastonjohtajien päätöksenteko perustuu, ja millaisena vuorovaikutus kirjastonjohtajien kesken ilmenee.

Graduni päämääränä oli selvittää, millaisia tiedonlähteitä yleisten kirjastojen johtajat käyttävät johtamiseen liittyvässä tiedonhankinnassa. Tutkin, miten tiedonlähteiden valintaa perusteltiin ja mihin luottamus tiedonlähteisiin perustui. Kirjastonjohtajien haastatteluihin perustuva opinnäytteeni osoitti, että käytetyimpiä tiedonlähteitä ammatillisessa tiedonhankinnassa ovat erilaiset henkilölähteet, kuten oman organisaation työtoverit sekä muiden kirjastojen johtajat. Muita merkittäviä tiedonlähteitä ovat viranomaiset, alueellista kehittämistehtävää hoitavat henkilöt sekä kirjastoalan yhteisöt ja erilaiset tietovarannot. Itseäni tuloksissa yllätti kirjallisten lähteiden vähäinen maininta tiedonlähteinä.

Tutkimuksen mukaan kirjastoalalla vallitsee luottamuksen ja avunannon ilmapiiri, jonka turvin on mahdollista ottaa yhteyttä tuttuun tai vielä tuntemattomaan kollegaan ongelman edessä. Kirjastoalan kollegoita pidetään asiantuntevina ja halukkaina auttamaan, ja yleisesti alalla tiedonvaihdon koetaan olevan avointa ja vastavuoroista.

VILJAMI LUMIKKO

Valmistuin Turun ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2022 pääaineenani kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinto. Kiinnostukseni kirjastoalaan alkoi syksyllä 2018, jolloin päädyin puolivahingossa työkokeiluun Turun pääkirjaston tieto-osastolle. Työ oli sen verran mielekästä, että hain opiskelemaan alaa heti seuraavassa yhteishaussa ja pääsin aloittamaan seuraavana syksynä. Opintojeni aikana olin harjoittelussa pääkirjastolla pariin otteeseen ja nyt valmistumiseni jälkeen olen tehnyt keikkatöitä ympäri Turkua niin pää- kuin lähikirjastoissa. Tavoitteenani on, että joskus lähitulevaisuudessa kävisin vielä korkeamman asteen opinnot, kunhan olen ensiksi saanut enemmän työkokemusta.

 

Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää Vaski-kimpan monikielisen lastenkokoelman kattavuutta ja tuoda esille mahdollisia puutteita kokoelmassa. Koin aiheen erittäin tärkeäksi, sillä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä on hurjasti kasvussa, ja mielestäni on tärkeää, että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus lukea omalla äidinkielellään, sillä kantaahan lapsuudessa opittu lukutaito koko elämän ajan. Työ tehtiin tutkimalla kirjaston tietokannasta monikielisten lastenkirjojen määrää sekä niiden hankintapäiviä, lainamääriä ja milloin viimeksi ne ovat olleet lainassa. Lisäksi teetin kyselyn Vaski-kirjastoille, jossa kysyin eri kirjastojen tarvetta Monikielisen kirjaston palveluille. Lopuksi haastattelin yhtä monikielisen lastenkirjallisuuden aineistonvalitsijoista selvittääkseni valintaprosessiin liittyviä seikkoja.

 

Tulokset olivat mukavan positiivisia. Vaski-kirjastojen kokoelma vastaa muutamaa kieltä lukuun ottamatta hyvin alueen väestöä ja lainamääristä näkee selkeästi aktiiviset kielet, joita hankitaankin jatkuvasti suuria määriä kovan kysynnän vuoksi. Kokoelma on myös suurimmaksi osaksi uutta tai uudehkoa, jolloin eri kielten muodostamat kokonaisuudet pysyvät houkuttelevina. Muutaman kielen kohdalla hankaluutena ovat kuitenkin toimitusperäiset ongelmatekijät, sillä näitä kieliä ei ole helposti saatavilla mistään tai suuri osa saatavalla olevasta aineistosta on heikkolaatuista. Esimerkki tällaisesta kielestä on somali. Opinnäytetyötä tehdessä ilmeni myös muita ehkä hieman pääaiheesta poikkeavia paranneltavia asioita, joiden koin olevan niin tärkeitä, että lisäsin ne kehitysehdotuksiin. Nämä olivat translitteroinnin yhdentäminen ja kattavan asiasanoituksen tekeminen myös monikielisille kirjoille.

 

On ollut erittäin sydäntä lämmittävää huomata ja kuulla, että opinnäytetyöstäni on ollut hyötyä Vaski-kirjastoissa. Työ on opettanut minulle paljon kirjastojen hankintakanavista ja -kriteereistä sekä yleisesti tiedonhausta. Lisäksi koen opinnäytetyön työstämisen todella avartaneen näkemystäni siitä, kuinka monipuolinen ja monikulttuurinen Vaski-kuntien muodostama alue oikeasti on. Toivon todella, että tulevaisuudessakin muistetaan kirjastojen palvelevan kaikkia Suomessa asuvia, eikä vain heitä joilla on äidinkielenä suomi tai ruotsi.