Kirjastonhoitajien säätiö sr on jo vuosia jakanut kirjasto- ja informaatioalan oppilaitosten ehdottamien hyviksi arvioitujen opinnäytetöiden joukosta aina syksyisin valituille 1-7 työlle 500 euron stipendin kullekin. Lisäksi voimme tukea informaatiotutkimuksen seminaareja ja väitöskirjantekijöitä, nyt on yksi oululainen väitöskirja saamassa tukea keväällä 2022.

 

Ehdotuksia tuli syksyllä 2021 kahdeksan kappaletta, Oulun yliopistosta neljä, Tampereen yliopistosta kaksi, Turun ammattikorkeakoulusta yksi ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta yksi.

Säätiön hallitus päätti kokouksessaan 4.12.2021 palkita 500 euron stipendillä seuraavat:

Oulun yliopistosta kaksi:

Jaakko Törmälä: E-kirjakeskustelu yleisten kirjastojen kontekstissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012163330

Anni Alasaarela: Mikään harrastus tai kiinnostuksen kohde ei ole turha – Harrastuksiin liittyvä hiljainen tieto yleisten kirjastojen asiakaspalvelutilanteissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012163330

Tampereen yliopistosta Elina Perkiömäki: ”Tehdä työtä suurella sydämellä, muutostenkin edessä”: Yli 50-vuotiaiden kirjastoammattilaisten ammatti-identiteetti” https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203155

Turun AMK:sta Laura Colliander-Lappalainen: ”Kirjasto on todella tärkeä ja mieluisa lapsille”: käyttäjäkysely Tuusulan kunnankirjaston lasten kirjastopalveluista, myös ei-käyttäjille https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611390

Seinäjoen AMK:sta Ella Rintala: E-aineistot kirjastoissa Covid-19-pandemian aikana : Miten Suomen yleiset kirjastot vastasivat pandemian myötä kasvaneeseen e-aineistojen kysyntään? https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022580

Täydennyksenä palkittiin toinenkin työ Tampereen yliopistosta vasta KHS:n hallituksen kokouksessa 23.1.2022.  Raija Leminen (2021): ”Hei, tätähän vois jotenkin hyödyntää”: Lasten- ja nuortenkirjastonhoitajien tietokäytännöt. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106296119

Lisäksi tuettiin Oulun yliopiston Teija Keräsen väitöskirjatyötä vuonna 2021 ja ainakin Oulusta Anna-Maija Mullas saa väitöskirjatukea vuonna 2022.

 

PALKITTUJEN OMIA ESITTELYITÄ:

Jaakko Törmälä

Valmistuin Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineena informaatiotutkimus vuoden 2020 viimeisillä hetkillä. Tämä on toinen tutkintoni.  Olen aikaisemmin valmistunut filosofian maisteriksi silloisesta Joensuu yliopistosta, pääaineena oli tuolloin yleinen historia. Päätin täydentää historian maisterin tutkintoani kirjastoalan opinnoilla, ja päädyin Oulun yliopistoon lukemaan informaatiotutkimusta. Työskentelen tällä hetkellä Uudenkaupungin pääkirjastosta informaatikkona.  Alun perin tarkoituksena oli hankkia vain pätevyys kirjastoalalle, eikä suorittaa toista tutkintoa. Jossain vaiheessa kuitenkin päätin suorittaa informaatiotutkimuksen opinnot loppuun työn ohessa. Tein opintojani aina kun aikaa löytyi. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen ei ollut helppoa, mutta gradukin valmistui, ja sain tutkintoni valmiiksi.

Gradu -tutkielmani päämääränä on lisätä ymmärrystä e-kirjojen merkityksestä kirjastolaitokselle sekä yrittää ymmärtää e-kirjakeskustelua asettamalla se laajempaan teknologian kehittymisestä käytävään ja jo käytyyn keskustelukontekstiin. Tarkoituksenani on kartoittaa kirjastolaisten käymään keskustelua e-kirjoista. Tutkin millaisilla tavoilla e-kirjoista puhutaan Kirjastolehden palstoilla, ja minkälaisia olettamuksia näiden puhetapojen takaa löytyy. Tutkimalla Kirjastolehdessä ilmestyneitä kirjoituksia e-kirjoista voidaan luoda kokonaiskuva erilaisista puhetavoista, joita kirjastolaiset edustavat.

Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta. Valtion ja kirjaston yhteys on samankaltainen kuin aikaisemminkin tutkimuksissa huolimatta e-kirjan tulemisesta kirjastoihin. Tietoyhteiskuntaan liittyvät kehityskulut näkyvät samankaltaisina myös kirjastolaisten käymässä e-kirjakeskustelussa. Samoin on myös tekniikan kehittymisen osa-alueella, e-kirja jatkaa jo aikaisemmin havaittuja kehityskulkuja – vallan keskittämistä kirjastolaitoksen sisällä ja kaupallisten toimijoiden vallan lisääntymistä suhteessa kirjastoon. Kirjastolaisten e-kirjakeskusteluissa näkyvät myös samat ilmiöt kuin tekniikkaan liittyvissä keskusteluissa yleensä.

 

Anni Alasaarela

Valmistuin unelma-ammattiini Oulun ammattikorkeakoulusta kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmasta vuonna 2005. Valmistumisen jälkeen tein arvovalinnan, ja jäin kotiin hoitamaan pieniä lapsiani. Tein välissä pätkätöitä kirjastoissa ylläpitääkseni ammattitaitoani ja tuntumaa kirjastotyöhön. Kotiäiti-vuosien aikana tein mielekästä vapaaehtoistyötä mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla lasteni alakoulun koulukirjaston. Lasten vartuttua nuoriksi lähdin päivittämään osaamistani Oulun yliopistoon. Valmistuin Oulun yliopistosta toukokuussa 2021. Pääaineeni oli informaatiotutkimus ja sivuaineina mm. tiedeviestintä, tietojenkäsittelytiede ja luova kirjoittaminen. Täydennän opintojani edelleen Oulun avoimessa yliopistossa terveystiedon ja digitaalisen ihmistieteen opinnoilla. Opinnoissani painotin tietojohtamisen osa-aluetta, gradun aihe muotoutui luontevana jatkumona niihin.

Gradussani tutkin kirjaston työntekijöiden harrastuksiin liittyvää hiljaista tietoa asiakaspalvelutilanteissa. Työkokemus kerryttää osaamista esimerkiksi työn tekemisen tavoista sekä erilaisista tiedonhakukanavista ja -menetelmistä. Harrastuksien erityispiirteisiin liittyvä hiljainen tieto on sen sijaan tiedon laji, joka usein jää omistajaltaan huomaamatta. Kun yksittäinen työntekijä harrastaa vapaa-ajallaan, hän kerryttää samalla omaa osaamistaan ja tietämystään.

Kirjaston asiakaspalvelussa työskentelevät kohtaavat työssään usein sisällöllisiä haasteita. Esimerkiksi musiikkikirjastotyössä erilaiset äänitteet, tallenteet, nuotit ja kappaleiden sovitukset muodostavat valtavan kokonaisuuden. Jos työntekijällä on omaa harrastuneisuutta musiikista, työkokemuksen ja oma harrastuksen kautta kertynyt tietämys tuo varmuutta selviytyä asiakaspalvelun vaativistakin musiikin tiedonhakutehtävistä.

Hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot korvaavat osittain osaamisen ja tiedon puutetta. Hyvässä hengessä käyty dialogi asiakkaan tai kollegan kanssa voi sekin synnyttää uutta tietoa ja palvelua. Tutkimukseni mukaan hyvät sosiaaliset taidot luovat myös yhteisöllisyyttä ja osallistumisen kulttuuria. Parhaimmillaan työntekijän oma harrastuneisuus näyttäytyy kirjaston sidosryhmien laajentumisena; harrastuksen kautta syntyneistä suhteista voidaan saada esimerkiksi luennoitsijoita kirjaston tapahtumatuotantoon.

Gradun linkki:

http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202105218059

 

Elina Perkiömäki

Valmistuin Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi toukokuussa 2021, ja pääaineeni oli informaatiotutkimus. Olen aikaisemmin opiskellut Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa, sekä Vaasan yliopistossa nykysuomea. Minulla on myös työkokemusta yleisistä kirjastoista noin kymmenen vuoden ajalta, ja tällä hetkellä työskentelen Tampereella Hervannan kirjastossa. Aikaisempien opintojeni ja työkokemukseni vuoksi aloitinkin opinnot Tampereen yliopistossa suoraan maisteriopinnoista. Opinnot tein lähes kokonaan työn ohella, ja opiskeluaika venähtikin vähän pitkäksi. Ehkä senkin takia palkinnon ja tunnustuksen saaminen opinnäytteestäni lämmittää erityisen paljon!

 

Opinnäytteeni alkuperäinen aihe oli tullut Tampereen kaupunginkirjastolta, ja ehdin sen ohjaajaltani napata graduni aiheeksi. Aiheesta muotoutui lopulta tutkimus yli 50-vuotiaiden kirjastoammattilaisten ammatti-identiteetistä, ja se osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi ja antoisaksi aiheeksi. Kirjastoammattilaisten ammatti-identiteettiä on tutkittu suhteellisen vähän, ja tutkimuksen tärkeys näkyykin ehkä siinä, että näitä aiheita tuodaan tällä tutkimuksella näkyviksi. Itselleni oli jo gradun aihetta miettiessä selvää, että haluan tutkia nimenomaan ihmisiä, ja oli hienoa, että pääsin tutkimuksessani keskittymään juuri kirjastoammattilaisiin.

 

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen yli 50-vuotiaille kirjastoammattilaisille. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 111 kappaletta. Kyselyssä oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä, ja vastauksista pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva yli 50-vuotitaiden kirjastoammattilaisten ammatti-identiteetistä ja siihen vaikuttavista asioista. Vastauksista hahmoteltiin yhteensä kuusi ammatti-identiteettiin ja sen muodostumiseen vaikuttavaa teemaa. Näitä olivat työn mielekkyys, moniammatillisuus, elinikäinen oppiminen, työn muutokset, sosiaalinen ympäristö sekä työn merkityksellisyys. Tuloksista voitiin myös nähdä, että ikääntyvien kirjastoammattilaisten ammatti-identiteettiä vahvistivat työn yhteiskunnallinen merkitys ja arvostus, kirjastojen arvopohja, asiakastyö, hyvä työilmapiiri sekä työn sisällön mielekkyys ja monipuolisuus. Ammatti-identiteettiä sen sijaan heikensivät jatkuvat muutokset ja uuden oppimisen vaatimukset, kiihtyvä digitaalinen kehitys, organisaation huonot resurssit sekä lisääntyneet työtehtävät, kiire ja kuormitus.

 

Ammatti-identiteetti on valtavan mielenkiintoinen ja meitä kaikkia koskettava aihe. Aihetta voi tutkia monesta eri näkökulmasta, ja opinnäyteprosessin myötä tuli itsekin pohdittua omaa ammatti-identiteettiä. Myös aineiston läpikäyminen oli ehdottomasti tutkimuksen parhaita puolia, ja vastausten syvällisyys ja niihin panostaminen jäi todella mieleen. Haluankin kiittää vielä kaikkia tutkimukseeni osallistuneita – ilman teidän panostanne ei myöskään työni olisi onnistunut näin hyvin!

 

Laura Colliander-Lappalainen

Esittelyteksti tulossa…

Ella Rintala

E-aineistot kirjastoissa Covid-19-pandemian aikana: miten Suomen yleiset kirjastot vastasivat pandemian myötä kasvaneeseen e-aineistojen kysyntään?

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022580

Valmistuin joulukuussa 2021 Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tradenomiksi Kirjasto- ja tietopalvelualan tutkintolinjalta ja olen siis juuri siirtymässä opintojen ääreltä kohti työelämää. Työkokemusta kirjastoalalta minulle ei ole vielä ehtinyt kovinkaan paljon karttua muuten kuin harjoittelussa sekä kesätöiden merkeissä, mutta olen tarttunut työnhakuun innokkaasti ja odottavaisin mielin. Pidän myös täysin mahdollisena vaihtoehtoa, että jatkan opintojani vielä jossain vaiheessa yliopiston puolella. Opinnäytetyön tekeminen oli haastava, mutta todella mielenkiintoinen prosessi. Siitä sai paljon sellaisia oppeja, joista uskon olevan hyötyä tulevaisuudessakin. Työn eteen on nähty todella paljon aikaa ja vaivaa, joten oli todella hieno saada tällainen tunnustus sille!

Opintojani varjosti pitkälti korona-aika ja lähes puolet opinnoista suoritinkin etänä kotoa käsin. Korona ja sen aiheuttama pandemia liittyy myös opinnäytetyöhöni hyvin vahvasti. Olen aina ollut kiinnostunut e-aineistoista osana yleisten kirjastojen kokoelmia ja palvelutarjontaa ja tiesin jo hyvin varhaisessa vaiheessa opintoja, että haluan tehdä opinnäytetyöni jotenkin niihin liittyen. Korona-näkökulma puolestaan valikoitui ajankohtaisena ilmiönä, jonka vaikutuksia kirjastoissa ja etenkin e-aineistojen osalta oli mielestäni tärkeä lähteä selvittämään, sillä se lisäsi merkittävästi e-aineistojen kysyntää, kun pääsy kirjaston fyysisten kokoelmien äärellä vaikeutui.

Opinnäytetyöni tavoite oli selvittää, miten Suomen yleiset kirjastot vastasivat koronan myötä kasvaneeseen e-aineistojen kysyntään. Tarkoituksena oli tutkia, millaisia vaikutuksia tällä kysynnän kasvulla oli e-aineistojen hankintaan, markkinointiin ja tiedottamiseen sekä niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin e-osaamisen tukemiseen. Työ toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely oli suunnattu kaikille Suomen yleisille kirjastoille ja se välitettiinkin jokaiseen kirjastoon sähköpostin kautta. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 317 kappaletta.

Tutkimustulokset osoittavat, että koronan vaikutus kirjastojen e-aineistopalveluihin oli yleisesti ottaen huomattavan positiivinen. E-aineistojen hankintaan oli varattu enemmän rahaa ja aineistoa hankittiin enemmän. Monet kirjastot olivat ottaneet käyttöönsä monipuolisesti uusia markkinointikanavia, ja e-aineistojen markkinoinnin aktiivisuus sekä suunnitelmallisuus olivat lisääntyneet. Myös henkilökunnan ja asiakkaiden e-osaamiseen oli kiinnitetty selkeästi enemmän huomiota ja tätä osaamista oli pyritty tukemaan monipuolisesti erilaisia keinoja käyttäen kuten koulutuksin ja ohjevideoin. Korona-aika muovasi ihmisten suhtautumista ja asenteita e-aineistoja kohtaan ja ilmeisesti vaadittiin suurempi kirjastoista riippumaton tekijä, jotta e-aineistojen lopullinen läpimurto ja kehitys oli mahdollinen.

Vastausten kautta saatiin siis tärkeää tietoa siitä, miten korona-aika on vaikuttanut e-aineistopalveluihin ja miten kirjastot ovat muovautuneet ja kehittäneet toimintaansa korona-ajan vaatimalla tavalla kuten panostaneet yhä enemmän kirjaston tarjoamiin digitaalisiin palveluihin. Toisaalta vastaukset myös osoittivat e-aineistoihin liittyviä ongelmakohtia, jotka erityisesti korona-aikana korostuivat entisestään. Vastausten pohjalta voidaan myös arvioida, miten e-aineistopalveluita voitaisiin vielä kehittää ja millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta kirjastoilla olisi tarjota entistä toimivampi e-aineistopalvelukokonaisuus, joka palvelisi asiakkaita myös poikkeusoloissa kuten koronaepidemian keskellä.

Raija Leminen

Opiskelin informaatiotutkimusta Tampereen yliopistossa ja valmistuin joulukuussa 2021 filosofian maisteriksi. Pohjana maisterikoulutukselle olivat kirjasto- ja tietopalvelualan opinnot Turun ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin tradenomiksi 2011. Olen työskennellyt yli 10 vuotta Tampereen kaupunginkirjastossa ja tällä hetkellä toimin Koivistonkylän kirjaston kirjastonhoitajana.

Vuonna 2011 tein AMK-opinnäytetyön Taideakatemialle nukketeatterialan tietokäytännöistä. Kiinnostuin jo silloin erilaisten ryhmien tavoista hankkia tietoa. Oma työni lasten- ja nuortenkirjastonhoitajana vaikutti graduni aiheeseen, koska näin tietokäytäntöjä koskevan opinnäytetyön mahdollisuutena kertoa työstämme ja tuoda sitä esiin. Tutkimuksessani haastattelin kahdeksaa lasten- ja nuortenkirjastonhoitajakollegaa Tampereen kaupunginkirjastosta.

Haastatellut kirjastonhoitajat kertoivat, että työtä ja vapaa-aikaa on välillä haastava erottaa. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta luetaan myös kotona työajan ulkopuolella. Kirjoja ja erilaisia keskusteluja kirjoista lähestytään monesti oman työn kautta tulevia tiedontarvetilanteita pohtien. Siitä tulee graduni nimikin ”Hei tätähän vois jotenkin hyödyntää”. Erilaiset mielipiteet ja kommentit lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostavat kirjastonhoitajia. Työkaverit omasta ja muista kirjastoista, jopa oman organisaation ulkopuolelta, ovat tärkeitä tiedonlähteitä niin kasvotusten kuin verkossa. Sosiaalisen median rooli tiedonhankinnassa onkin merkittävä. Kirjastonhoitajien tulisi saada työaikaa omaehtoiseen tiedonhankintaan, jotta he pystyvät palvelemaan kirjaston asiakkaita ammattitaitoisesti.

Kun sain esikoistyttäreni, gradustani oli vielä kirjoittamatta viimeiset kappaleet. Onneksi vauvani nukkui paljon ja anoppi vei häntä vaunulenkeille, jotta sain aikaa kirjoittaa työn loppuun vanhempainvapaan aikana.