SÄÄTIÖN HALLITUS MYÖNSI TUNNUSTUKSET 19.11.2016

Juhana Huumonen kertoo tutkimuksestaan:

Opiskelin informaatiotutkimusta Oulun yliopistossa ja valmistuin viime keväänä. Pro gradu -tutkielmani aiheena oli musiikkiaineiston tiedonhaku näyttöluetteloista. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten kirjastonkäyttäjät hakevat musiikkiaineistoa näyttöluetteloista ja selvittää siihen liittyviä ongelmia sekä kirjastojärjestelmän vaikutusta tiedonhakuun. Tavoitteena oli lisätä tietämystä käyttäjien musiikkiaineiston tiedonhausta ja siihen liittyvistä ongelmista.

 

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kirjastojärjestelmien hakuominaisuuksia käytettiin monipuolisesti. Yksinkertaiset haut ja musiikkiaineiston hakeminen aiheen mukaan sujuivat hyvin. Suurin osa tiedonhakuun liittyvistä ongelmista liittyivät klassisen musiikin hakuun. Klassisen musiikin teosten koostuminen useista tekijöistä ja kokoelmajulkaisuun sisältyvän yksittäisen teoksen eli osakohteen löytäminen ja tunnistaminen emojulkaisusta aiheuttivat ongelmia etenkin kokemattomilla kirjastojärjestelmien käyttäjillä. Vanha PallasPro-kirjastojärjestelmä tuki tiedonhakua uudempia Arena, CS Library ja Encore -kirjastojärjestelmiä paremmin.

 

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kirjastojärjestelmien suunnittelussa ja kirjaston asiakkaiden opastamisessa. Musiikkiaineiston haussa hyödyllisten hakupisteiden määrää tulisi lisätä kirjastojärjestelmissä. Kirjastojärjestelmässä tulisi olla mahdollista hakea musiikkiaineistoa tarkasti tekijyyden roolin perusteella. Ohjeistusta yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden hakuun tarvitaan enemmän.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. Heidi Karhu kertoo Turkuun tekemästään työstä:

Kirjaston mukana elämäsi jokaisessa vaiheessa: elämänkaariajattelu Oulun kaupunginkirjastossa

Opinnäytetyö, Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma (YAMK), 2015
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103619/Karhu_Heidi.pdf?sequence=1
Selvitin toimeksiantona työnantajalleni Oulun kaupunginkirjastolle, kuinka kirjaston nykyiset, ja mahdolliset tulevat, palvelut voidaan järjestää elämänkaariajattelun mukaisesti. Oulun kaupunki ottaa käyttöönsä uuden johtamisjärjestelmän vuoden 2017 alusta ja sen valmisteluvaiheessa oli vahvasti mukana elämänkaariajattelu toiminnallisella tasolla. Tutkimukseni oli myös osa Uusia tuulia kirjastoon-hanketta, joka toteutettiin Oulun kaupunginkirjastossa vuosina 2014-2015.

Kehittämistutkimuksessani käytin viitekehyksenä elämänkaaripsykologian elämänkaariajattelua, Oulun kaupungin strategiassa määriteltyjä ikäryhmiä ja Tanskan uudessa kirjasto-ohjelmassa olevia kirjaston käyttäjäryhmiä. Oulun kaupunginkirjastolle parhaiten sopivat kaupungin strategian mukaiset, mutta kaupungin hyvinvointipalveluiden tarkemmin määrittelemät ikäryhmät: lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet, nuoret, nuoret aikuiset, työikäiset ja ikäihmiset.

Tutkimusmenetelminä käytin palvelumuotoilua, jota Oulun kaupunginkirjasto on käyttänyt jo aikaisemmin erilaisissa hankkeissa sekä tulevaisuudentutkimusta. Kirjaston palveluprosesseista ja niiden kehittämisestä vastaavien palvelupäälliköiden kanssa määritimme kirjaston nykyiset palvelut, jotta ne voitiin muokata elämänkaariajattelun mukaiseksi. Tutkimuksessa osallistettiin sekä kirjaston henkilökuntaa että asiakkaita tulevaisuusverstaissa, joissa ideoitiin yhdessä kirjaston tulevaisuuden palveluita. Tulevaisuusverstas-menetelmä tuotti valtavan määrän ideoita. Moni kirjastomme työntekijä onkin ollut osallisena työni etenemisessä ja tekemisessä. Kiitän heitä siitä.

Tutkimuksen lopputuloksena Oulun kaupunginkirjastolla on käytössään elämänkaariajattelun mukainen palvelukonsepti. Tulevaisuusverstaista valikoitui uusia palveluita, joita on lähdetty kehittämään eteenpäin yhdessä palvelupäälliköiden kanssa. Elämänkaariajattelu ei täysin sovellu kirjastokäyttöön, jossa lähtökohtaisesti tarjotaan palveluita kaikille. Yhteiskunnan muutokset ja kirjastojen asiakkaiden palvelutarpeiden muutos näkyy kehittämistutkimuksen tuloksissa. Kokoelmista siirrytään yhä enemmän sisältöpalveluiden tuottamiseen ja erilaisten tilojen tarjoamiseen. Tämä luo kirjastokentälle haasteita henkilökunnan uudelleenkouluttamisessa ja alan koulutuksen kehittämisessä.

Olen työskennellyt koko opintojeni ajan Oulun kaupunginkirjaston työntekijänä, ensi kirjastonhoitajana ja vuoden 2014 alusta alkaen palvelupäällikkönä. Työni kautta olen päässyt seuraamaan ja kehittämään kirjastolaitosta nykypäivän kirjastoksi yhdessä loistavien kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa. Tänä päivänä odotamme jännityksellä millaisia haasteita kaupungin uusi johtamisjärjestelmä ja uusi kirjastolaki meille tuovat.

 

Heidi Karhu, kuvan ottanut Mervi Vaara Oulun kaupunginkirjastossa 2015.

 

Turun ammattikorkeakoulu laittoikin jo sivuilleen tietoa Heidin ja Kalle Riiheläisen töistä

http://www.turkuamk.fi/fi/ajankohtaista/1277/kirjastonhoitajien-saation-perinteinen-vuoden-opinnaytetyo-tunnustus-myonnetty/

 

Kalle Riiheläinen kertoo:

Asiakkaan aika : asiakasarvotyöpaja kirjaston toiminnan kehittämisen työkaluna yleisessä kirjastossa.

https://www.theseus.fi/handle/10024/115033

 

Kalle Riiheläinen

Olen töissä Kallion kirjastossa Helsingissä ja toimin lähiesimiehenä palvelualueen tiimille. Päätehtäviäni ovat esimiestehtävät, kirjaston arkirutiinien toimivuuden varmistaminen ja palvelutoiminnan kehittäminen. Olen kotoisin Lahdesta, jossa aloitin kirjastourani pääkirjaston lainaustoimistosta 1993. Tradenomitutkinnon suoritin Oulun ammattikorkeakoulussa ja ylemmän amk tutkinnon Turun ammattikorkeakoulussa.

Opinnäytteeni oli toimintatutkimus, jossa testattiin asiakasarvotyöpajan soveltuvuutta kehittämisen välineenä yleisen kirjaston toimintaympäristössä. Työpajaan osallistuneet asiakkaat ohjeistettiin asettamaan käyttämiään kirjaston palveluita hierarkkiseen järjestykseen, sen perusteella miten paljon he kyseisiä palveluja arvostavat suhteessa toisiinsa. Myös kirjaston käyttöä haittaavat asiat asetettiin järjestykseen samoin periaattein.  Työpajaan osallistui myös henkilökuntaa. Henkilökunnan tärkein tehtävä oli yrittää asettaa palveluja ja niiden käyttöä siihen järjestykseen mihin he olettivat asiakkaiden niitä asettavan. Paljastui suuria eroja siinä, mikä on asiakkaille tärkeää heidän omasta mielestään ja mitä organisaation edustajat olettivat asiakkaiden arvostavan.

Tutkimustuloksia hyödynnettiin järjestämällä vielä erillinen kehittämispäivä, jossa Kallion kirjaston henkilökunta valitsi kirjaston toimintasuunnitelmaan kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet valittiin asioista ja teemoista, jotka tutkimuksen mukaan eniten haittaavat asiakkaiden asiointia Kallion kirjastossa. Tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelun laatua ja edistää asiakaslähtöistä ajattelua ja toimintaa.

 

DIPLOMIT jaettiin palkituille ennen joulua 2016: