Säätiön hallitus päätti kokouksessaan 17.11.2018 palkita 500 euron stipendillä seuraavat:

Saapuneista kuudesta ehdokkaasta päätettiin palkita Turun AMK:sta Anna-Maija Saariahon työ ”Kirjastopalveluja muistisairaille”, Oulun yliopistosta Juho Sarkkisen pro gradu –työ ”Tapahtumatuotannon johtaminen yleisissä kirjastoissa” ja kolmantena myös Oulusta Laura Mustaniemen pro gradu –työ ”Kelluvan kokoelman toteutus, vaikutukset ja soveltuvuus suomalaisissa kirjastoissa henkilökunnan näkökulmasta”.

 

Linkit opinnäytteisiin:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802072123  Saariaho

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201705061718.pdf  Sarkkinen

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805312068.pdf   Mustaniemi

 

Laura MUSTANIEMI kertoo gradustaan:

Valmistuin Oulun yliopistosta Informaatiotutkimuksen oppiaineesta filosofian maisteriksi kesällä 2018 pitkän pro gradu -taipaleen jälkeen. Valmistumiseni pitkittyi osittain kokoaikatyön ja osittain gradulle asettamieni odotusten vuoksi. Halusin, että graduni olisi hyvä, kattava ja tieteellisesti pätevä. Tunnustus tuntuukin hyvältä kaiken työn jälkeen. Opinnäytetyöni aihe kehittyi ollessani lyhyessä harjoittelussa Oulun kaupunginkirjastolla. Kelluva kokoelma oli otettu äskettäin käyttöön ja ainakaan harjoittelijalle sitä ei juurikaan selvennetty tai toimitapoja käyty läpi. Kiinnostuinkin siitä, kuinka kellutus toimii ja erityisesti siitä, miten henkilökunta sen kokee.

Tutkimuksessani kelluva kokoelma nähdään osana suurempaa suuntausta kirjastoalalla ja tutkimuksessa: kustannustehokkuus, kehittäminen ja käyttäjäkeskeisyys ovat yhä tärkeämpiä. Kelluva kokoelma näyttäytyykin niin kirjallisuudessa kuin ammattilaisten puheessa keinona tehostaa, säästää ja palvella yhä paremmin asiakkaita. Tutkimuksen puolesta tämän katsotaankin jossain määrin toteutuneen. Tutkimuksella haettiin vastauksia siihen, kuinka kellutus on toteutettu suomalaisissa kirjastoissa, millaisia vaikutuksia sillä on kokoelmaan ja kokoelmatyöhön ja kuinka se soveltuu työntekijöille ja asiakkaille. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä ja puolistrukturoituina haastatteluina. Kysely kohdistettiin Tampereen, Tornionlaakson, Espoon ja Vantaan kirjastojen työntekijöille. Lisäksi haastattelin kunkin kirjaston kellutuksen käyttöönottoon osallistuneita henkilöitä.

Kyselyyn vastanneista suurin osa onkin tyytyväisiä kelluvaan kokoelmaan. Siitä saadut hyödyt korvaavat mahdolliset haitat. Erityisesti moni vahvistaa sen hyödyn asiakkaalle. Kelluttaminen vaatii kuitenkin erityistä huomiota kokoelman tasapainottamiseen. Kokoelmaa saattaa vaivata kasaantumisen ja hajaantumisen ongelmat, ja niiden esiintyminen ja laajuus vaihtelevat kirjastokohtaisesti. Osalle työntekijöistä kellutuksen tuomat muutokset vaikeuttivat kokoelmatyötä esimerkiksi aineiston poistamista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kellutukseen lähdettiin yleensä vähäisellä tietopohjalla ja lähinnä kokemustiedon varassa. Muutos on kuitenkin koettu onnistuneeksi, ja syntyneisiin ongelmiin löydettiin ratkaisut. Toimintojen keskittämisen ja aineistojen ja toimintatapojen yhtenäistämisen havaittiin auttavan kellutuksessa.

Tulevaisuudessa tavoitteena vaikuttaa olevan yhä laajemmat kelluvat kokoelmat ja yhä useampi kirjasto harkitsee kellutusta. Nyt onkin olennainen aika tutkia kellutusta ja sen toteutusta. Erityisesti kaivattaisiin tutkimusta käyttäjien eli asiakkaiden näkökulmasta. Tärkeää olisi myös kehittää kirjastojärjestelmiä, jotka soveltuvat paremmin kelluvalle kokoelmalle ja tukevat henkilökuntaa.

Juho SARKKINEN oli toinen Oulun yliopiston palkittu, teksti lausunnosta:

Juho Sarkkisen pro gradu –tutkielman aihe ”Tapahtumatuotannon johtaminen yleisissä kirjastoissa” liittyy yleisten kirjastojen järjestämään toimintaan. Ajankohtainen aihe kytkeytyy kuntien kulttuurityöhön sekä yleisten kirjastojen laissa määrättyyn palvelutehtävään.

Teoriatausta esittelee läpileikkauksen tapahtumien järjestämiseen, projekteihin ja julkisen puolen johtamiseen liittyvistä käsitteistä ja niiden määritelmistä. Empiirinen tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto on kerätty kuudesta pohjoissuomalaisesta kunnan- ja kaupunginkirjastosta ja pitää sisällään kuusi yksilö- tai ryhmähaastattelua. Puolistrukturoidun teemahaastattelun lisäksi on hyödynnetty dokumenttien sisällönanalyysiä. Tutkielman keskeisimmät tulokset liittyvät kirjastojen tapahtumatuotannon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Menetelmiä ja niiden soveltamista aineistonkeruussa ja –analyysissä on esitelty kattavasti ja menetelmien valinta on hyvin perusteltua. Valittuja menetelmiä esitellään kattavasti ja haastattelun teemat on liitetty tutkielman liitteiksi, mutta niihin liittyvät saateviesti olisi  antanut lukijalle kuvan myös siitä, miten tutkimusta on esitelty vastaajille.

Tuloksia on esitelty johdonmukaisesti ja kattavasti. Haastatteluista poimitut sitaatit tukevat ja rikastuttavat tulosten käsittelyä. Sarkkinen vastaa onnistuneesti esittämiinsä tutkimuskysymyksiin, vaikkakin tapahtumatuotannon johtamisen osuus tuloksissa jää vähän pienempään rooliin. Pohdinnassa tulokset on vedetty yhteen ja niitä on jossain määrin verrattu aiempien tutkimusten havaintoihin. Tutkimuksen toteutuksen onnistumiseen otetaan kantaa ja lopussa esitetään myös muutamia jatkotutkimusideoita.

Tutkielman kieli ja rakenne ovat moitteettomia. Myöskin viittaaminen on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta virheetöntä.

Tutkimuksen aihe on käytännön kirjastotyöhön vahvasti kytkeytyvä ja mahdollisesti tästä johtuen tutkielman pohdinnassa pitäydytään käytännön asioiden avaamisessa. Tieteellistä tasoa olisi nostanut pääsy teoreettisemmalle tasolle, ottaen kantaa siihen, mitä uutta tutkielma tuo tapahtumatuotannon tutkimukseen ja miten aihe asemoituu kirjastotutkimuksen tutkimustraditiossa.

Tutkielma täyttää pro gradu –tutkielmalle asetetut tavoitteet. Työ osoittaa, että tekijä on perehtynyt tutkielmansa aihepiiriin, asettanut sopivat tutkimuskysymykset, perehtynyt huolellisesti käyttämiinsä tutkimusmenetelmiin ja soveltanut niitä johdonmukaisesti. Suosittelemme artikkelin kirjoittamista tutkielman pohjalta.

 

Anna-Maija Saariaho:

Kirjastopalveluja muistisairaille. Opinnäytetyö Turun Ammattikorkeakoulu, Kirjasto- ja tietopalvelu (AMK)

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802072123

Valmistuin kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulusta helmikuussa 2018. Aikaisemmalta koulutukseltani olen sihteerilinjan yo-merkonomi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Hoitoalan töitä olen tehnyt Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojektin tutkimushoitajana ja muistisairaiden pienryhmäkodissa hoitajien sijaisena.

Halusin tehdä opinnäytetyöni ikääntyneisiin asiakkaisiin liittyvästä aiheesta ja ohjaajani Riikka Kulmala auttoi rajaamaan aihetta muistisairaisiin asiakkaisiin. Opinnäytetyöprosessi oli minulle tuttu sairaanhoitajaopinnoistani, tällä kertaa halusin tehdä opinnäytetyöni hieman erilaisella menetelmällä. Halusin kirjoittaa mahdollisesti oppaana toimivan työn, josta muistisairaisiin henkilöihin tottumaton kirjaston työntekijä voisi saada apua omaan työhönsä. Selvitin myös opinnäytetyötäni varten, minkälaisia kirjastopalveluja Suomessa ja maailmalla on järjestetty muistisairaiden henkilöiden virkistystoimintaan ja kuntoutuksen edistämiseksi.

Opinnäytetyöni on luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa pyritään ratkaisemaan käytännön toiminnassa esiin nousseita ongelmia. Tässä tapauksessa ongelmana oli hoitotyössä havaitsemani muistisairaiden hoitokodin asukkaiden jääminen kirjastopalvelujen ulkopuolelle. Tiedonhankintamenetelminä on käytin kirjallisuuskatsausta, benchmarking-menetelmää, kirjastopalvelujen saavutettavuuteen ja vapaaehtoistyöhön liittyviä koulutustilaisuuksia ja niihin liittyviä aineistoja, omia havaintojani ja kokemuksiani muistisairaiden hoitotyöstä. Lisäksi haastattelin virkistystoimintaa järjestävää hoitajaa hänen kokemuksistaan ja ajatuksistaan muistisairaiden hoitokodin asukkaiden kirjastopalveluiden käytöstä.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on luonnostella, kehitellä ja ottaa käyttöön ratkaisuja. Olin niin onnekas, että minut valittiin kesällä 2018 Raision kirjastoon erikoiskirjastonhoitajaksi vetämään ikäihmisten ja erityisryhmien tiimiä. Tässä työssä pääsen kehittelemään ja ottamaan käyttöön iäkkäille, erityisryhmille ja myös muistisairaille henkilöille sopivia kirjastopalveluja. Olen käyttänyt muistisairaille ja eri erityisryhmille laitoksissa järjestettäviin kirjastotapahtumiin inspiraationa opinnäytetyössänikin esiteltyä amerikkalaisen Mary Beth Riednerin kehittämää Tales & Travel Memories–ohjelmaa. Olen ehtinyt kokeilla ja kehitellä eri teemoihin koostettuja tapahtumia syksyn 2018 aikana raisiolaisissa muistisairaiden päiväkuntoutus- ja intervallihoitoyksiköissä.