Tunnustuksen saaneet kertovat alla omin sanoin tutkimuksistaan. Naiset ensin:

Heidin kuvan on Timo Tamminen ottanut diplomin luovutuksen yhteydessä 26.11.2015 Tampereella.

 

”Minä en ilman kirjastoa tule toimeen ollenkaan” – ikääntyneet Kangasalan kirjaston asiakkaina
Heidi Pehkonen, Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto

Selvitin tutkielmassa Kangasalan ikääntyneiden kirjastonkäyttötottumuksia ja heidän arvioitaan Kangasalan kirjastopalveluista. Jotta ikääntyneiden kirjastonkäyttöä voisi ymmärtää paremmin, valikoin lisäksi mukaan mielestäni niitä keskeisiä tekijöitä, joilla on vaikutusta ikääntyneiden kirjastonkäyttöön. Tarkastelun kohteeksi päätyivät ikääntyneiden vapaa-aika ja harrastukset, lukutottumukset, tiedontarpeet- ja tiedonlähteet sekä tietotekniikan käyttö. Lisäksi selvitin, minkälaisia kirjastopalveluita ikääntyneet tarvitsevat.

Tutkimusmenetelmänä käytin haastatteluja ja lomakekyselyä. Haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä ja lomakekyselyyn vastasi 11 ikääntynyttä. Tutkimukseen osallistuneet olivat kaikki pääosin hyväkuntoisia ja asuivat omillaan. Keräsin aineiston vuosien 2014 lopussa ja 2015 alussa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytin Jyrki Jyrkämän tunnistamia toimijuuden modaalisia ulottuvuuksia, eli tutkin mitä osaamisen, voimisen, haluamisen, täytymisen ja tuntemisen ulottuvuuksia ikääntyneiden toimintaan liittyy.

Tutkimuksessa selvisi, että ikääntyneet asioivat kirjastossa mielellään ja pitävät kirjastoa tärkeänä hyvinvoinnin lähteenä. Tärkein kirjastonkäytön motiivi oli luku- tai jonkin muun harrastuksen ylläpitäminen, mutta kirjastoa käytettiin paljon myös tiedonhankintaan. Ikääntyneet kokivat löytävänsä kirjastosta vastauksen tiedontarpeisiinsa ja pitivät kirjastosta saatavaa tietoa lähtökohtaisesti luotettavana. Myös monipuolinen kulttuuritarjonta näyttelyineen ja tapahtumineen koettiin tärkeäksi.

Tuloksista kävi ilmi, että vaikka ikääntyneet ovat pääasiassa tyytyväisiä Kangasalan kirjaston palveluihin, on ikääntyneiden kirjastopalveluja suunniteltaessa hyvä kiinnittää huomiota myös palvelujen käytön vaatimiin taitoihin, liittyen esimerkiksi aineiston löydettävyyteen ja tietotekniikan opetukseen. Tärkeä havainto tutkimuksessa oli se, että jotkut ikääntyneet kokivat oman osaamistasonsa niin heikoksi, että edes tietotekniikan alkeiskurssille osallistumista nähty mahdollisena vaihtoehtona. Monia ikääntyneitä voisikin palvella parhaiten tietotekniikan vertaisopastus, jossa ohjausta saisi omien tarpeiden mukaan ja omaan tahtiin.
Tärkeimmät kirjastonkäytön esteet näyttivät liittyvän näön heikentymiseen ja liikuntakyvyssä tapahtuviin muutoksiin. Myös tottumuksella oli selvästi nähtävä vaikutus ikääntyneiden kirjastonkäyttöön. Toimintakyvyn heiketessä riippuvuus ympäristöstä lisääntyy, jolloin ikääntynyt tarvitsee apua ja uudenlaisia mahdollisuuksia myös kirjastopalvelujen käyttöön. Ikääntyneiden kirjastopalveluja kehittäessä olisi tärkeä muistaa, että ikääntyneet eivät ole vain tarvitsijoita tai palvelujen käyttäjiä, vaan he voivat olla myös osallistujia ja toimijoita. Palveluja kehitettäessä olisikin hyvä kuulla ikääntyneitä ja osallistaa heitä mukaan kehittämiseen.

Gradusta kertynyttä tietoa olen päässyt hyödyntämään myös käytännössä. Konkreettisena jatkeena tutkielmalle toimii Kangasalan kirjastossa parhaillaan käynnissä olevan Voimaa vuosiin -hanke, jonka päämääränä on kehittää ikääntyneiden kirjastopalveluja. Työskentelen tässä hankkeessa projektityöntekijänä tammikuun 2016 lopulle saakka. Hankkeen puitteissa kirjasto on liittynyt Celian yhteistyökirjastoksi, mikä palvelee myös lukuesteisiä ikäihmisiä. Lisäksi suunnitelmissa on käynnistellä yhdessä vapaaehtoisten kanssa tietotekniikan vertaisohjaustoimintaa ja kirjaston kotipalvelua. Näiden ohella suunnitellaan eri teemojen mukaisia tilaisuuksia senioriväestöä silmällä pitäen. Alueen ikääntyneitä on osallistettu mukaan suunnitteluun keräämällä kirjastossa heidän ajatuksiaan kahteen palautelaatikkoon. Olen myös jalkautunut kunnan eläkeläisyhdistyksiin kertomaan hankkeesta ja kyselemään seniorien omia toiveita.

 

Ja Matti Eskola jatkaa:

 

Matin lyhyehkö esittely

Tällä hetkellä olen kirjastoalan tradenomi – vuosimallia 2015. Olen sijaisena Turun kaupunginkirjaston isoihin lähikirjastoihin kuuluvassa Varissuon kirjastossa – kirjastovirkailijan nimikkeellä. Varissuon kirjastossa olin töissä harjoittelina, työllistettynä ja lopulta sijaisena jo ennen opiskelua, vuosina 2009 – 2012. Kyseisenä ajanjaksona kirjastoalasta alkoi jo muodostua oma alani ja aloin kiinnostua monikulttuurisista asuinyhteisöistä sekä yhteisöjä palvelevien kirjastojen rooleista. Varissuon kirjaston hyvällä ja vastaanottavaisella työilmapiirillä oli myös vaikutusta ammattivalintaani.

Opiskeluaika

Syksyllä 2012 aloitin opiskelut Turun ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa. Aloitin opiskelut työn vuoksi hiukan myöhemmin kuin muut nkitis12-ryhmän oppilaat, mutta opiskeluilmapiiri oli onnekseni ymmärtäväinen ja hyväksyvä. Opiskeluaikanani Turun ammattikorkeakoulu kävi läpi organisaatiomuutoksen, mutta koulutusohjelman opettajat Ritva Hyttinen, Riikka Kulmala ja Olli Mäkinen pitivät huolen siitä, että opetus tapahtui opetussuunnitelman mukaisesti – kiitos siitä heille. Kurssit olivat muutenkin monipuolisia ja opetus hyvää. Erityisesti pidin Kulmalan Capstone-projektiopinnoista, joiden aikana oma projektiryhmäni sai olla mukana luomassa uudenlaista pop-up kirjastopalvelua Turun kaupunginkirjastolle – Turun joukkoliikenteen palvelulinjoilla palvelevaa Tarinalinjaa. Opinnäytetyöprosessi oli minulle viimeisenä vuotena täysin uusi kokemus ja opinnäyte paisuikin aluksi 116 sivuiseksi. Olli Mäkisen ohjauksesta oli tämän vuoksi suurta apua – se auttoi jäsentämään omia ajatuksia, tarkoitusperiä sekä rajaamaan aihetta.

Opinnäytetyö

Opinnäytetyöni ”Lähikirjasto muutosten keskellä : Monikulttuurisuuden vaikutukset Varissuon kirjaston palvelukokonaisuuteen ja asiakkaiden palveluntarpeisiin” tarkoitus oli tutkia monikulttuurisuuden vaikutuksia Itä-Turussa sijaitsevan Varissuon kirjaston palvelukokonaisuuteen, kirjaston toimintaperiaatteisiin sekä asiakkaiden palveluntarpeisiin. Tämän lisäksi tavoitteena oli havaita mahdollisia kuiluja kirjaston palveluntarjonnan ja Varissuon monikulttuurisen asuinyhteisön palveluntarpeiden välillä.

Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Asiantuntija- ja asiakashaastattelut suoritettiin teemahaastatteluina Varissuon kirjastossa. Ryhmähaastattelu järjestettiin puolestaan moniarvoisuutta Turun alueella edistävän Yhdessä-yhdistys ry:n tiloissa. Asiakashaastattelujen ja ryhmähaastattelun tuloksia analysoitiin lopulta tarve-kuiluja analysoivan gap-analyysin keinoin.

Haastattelututkimuksen kautta selvisi, että monikulttuurisuus vaikuttaa Varissuon kirjaston kokoelmiin, kokoelmapolitiikkaan, asiakaspalveluun, asiakkaiden palveluntarpeisiin sekä on lisännyt tarvetta kohdennetulle neuvontapalvelulle ja yhteisöllisyyttä lisääville toiminnoille. Tämän lisäksi gap-analyysin keinoin havaittiin, että Varissuon kirjaston kokoelmapalveluntarjonnan sekä asiakkaiden palveluntarpeiden välillä oli havaittavissa tarve-kuilu. Kehitysehdotuksina Varissuon kirjastolle ehdotettiin kohdennettua neuvontapalvelukonseptia, kokoelmien kehittämistä yhdessä monikulttuurisen asuinyhteisön kanssa sekä yhteisöllisyyttä lisääviä elokuva- ja konserttitilaisuuksia.

Ps. Opinnäytteen julkaisemisen jälkeen olen työskennellyt Varissuon kirjastossa ja olen havainnut, että kohdennettuja neuvontapalveluja tarvitsevien määrä on edelleen kasvussa. Yhteisöllisyyttä lisäävää elokuvatilaisuutta olen itse päässyt organisoimaan – Varissuon kirjaston Kirjastokinon ensimmäinen elokuva esitetään/esitettiin 26.11.2015. Monikulttuurisuus-aihe on puolestaan entistä ajankohtaisempi. Lisää tutkimustyötä voitaisiin tehdä esimerkiksi seniori-ikäisten maahanmuuttajien palveluntarpeista sekä monikulttuurista asuinaluetta palvelevan kirjaston kirjastotilassa tapahtuvasta viestinnästä.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa toivon työskenteleväni vakituisena työntekijänä kirjastossa – kirjastovirkailijana tai kirjastonhoitajan virassa. Toivoisin myös tekeväni työtä monikulttuurisen kirjastotyön kehittämiseksi.